Pohjana kestävät tavoitteet
Tavoitteemme on luoda kestävää muutosta, joten ideoiden pohjaksi on valittu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Meille kuusi keskeisintä tavoitetta ovat alla olevat kohdat 6, 7, 9, 11, 12 ja 13. Luodessasi ideaa voit valita, mihin tavoitteeseen ideasi liittyy. Kaikki tavoitteet on esitelty alla.
Lähetä rohkeasti ideasi
Idea voi olla mitä vain: kehityshanke, tapahtuma, taideteos, tempaus, talkoot – ihan mitä vain. Voit jättää idean sivujemme lomakkeen kautta. Tarkastuksen jälkeen ideat julkaistaan kaikkien nähtäville, minkä jälkeen sinulla on mahdollisuus vaikuttaa mahdollisesti toteutettaviin ideoihin äänestämällä.
Jaa ideoita somessa
Omaa tai suosikki-ideaa kannattaa jakaa somessa, jotta se tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön. Äänestyksen päätyttyä Lappeenrannan Energialla selvitämme, voimmeko toteuttaa eniten ääniä saaneet ideat.
Tavoite:
Puhdas vesi ja sanitaatio
Tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Ylivoimaisesti suurin osa vedestä kuluu maataloudessa. Keskimäärin maailmassa maatalouden osuus vesivarojen kulutuksesta on 70 prosenttia.
Alatavoite:
Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vedenkäytön tehokkuutta kaikilla sektoreilla, varmistaa kestävä vedenotto ja makean veden riittävyys vesipulan ehkäisemiseksi sekä vähentää merkittävästi vesipulasta kärsivien määrää.
Suojella ja ennallistaa vuoteen 2020 mennessä vesistöihin liittyviä ekosysteemejä, kuten vuoria, metsiä, kosteikkoja, jokia, pohjavesiä ja järviä.
Suojella ja ennallistaa vuoteen 2020 mennessä vesistöihin liittyviä ekosysteemejä, kuten vuoria, metsiä, kosteikkoja, jokia, pohjavesiä ja järviä.
Tavoite:
Edullista ja puhdasta energiaa
Tavoitteena on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Maailmassa 80 prosenttia energiasta tulee fossiilisista polttoaineista – hiili, öljy ja kaasu – ja vain 10 prosenttia energiasta ei sisällä hiiltä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän pitäisi pystyä muuttamaan uusiutuvan ja uusiutumattoman energian osuudet päinvastaisiksi puolessa vuosisadassa.
Tärkeintä on kuitenkin energian tehokas käyttö eli energiansäästö. OECD:n energiajärjestön IEA:n mukaan energiansäästöllä voidaan leikata jopa 40 prosenttia globaalista energiantarpeesta vuosiin 2050–2060 mennessä.
Tärkeintä on kuitenkin energian tehokas käyttö eli energiansäästö. OECD:n energiajärjestön IEA:n mukaan energiansäästöllä voidaan leikata jopa 40 prosenttia globaalista energiantarpeesta vuosiin 2050–2060 mennessä.
Alatavoite:
Tuplata vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden maailmanlaajuinen parantumisvauhti. Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä.
Tavoite:
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Tavoitteena on rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Valmistava teollisuus on pyrkinyt vähentämään aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta tuotannon siirtyminen halvempien kustannusten perässä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan on aiheuttanut sen, että globaalisti tuotannon päästövähennyksiä ei ole vielä nähty.
Alatavoite:
Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria, kuten alueellista ja rajat ylittävää infrastruktuuria, taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi panostamalla sen edulliseen ja yhtäläiseen saantiin kaikille.
Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.
Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.
Tavoite:
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Tavoitteena on taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Kaupunkien kiivas kasvutahti on johtanut niiden suunnittelemattomaan kasvuun, ja slummiutumisen ehkäisemiseksi on tehty kovasti töitä.
Alatavoite:
Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille turvallinen, edullinen, luotettava ja kestävä liikennejärjestelmä, parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti lisäämällä julkista liikennettä ja kiinnittämällä erityistä huomiota huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeisiin.
Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun sekä yhdyskunta- ja muiden jätteiden käsittelyyn.
Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun sekä yhdyskunta- ja muiden jätteiden käsittelyyn.
Tavoite:
Vastuullista kuluttamista
Tavoitteena on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Kestävät tuotanto- ja kulutustavat ovat keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle ja niiden suhteen ollaan tällä hetkellä pahasti jäljessä. Valtiot ovat sitoutuneet ilman, veden ja maaperän saastumisen vähentämiseen erilaisten kansainvälisten ympäristösopimusten puitteissa.
Alatavoite:
Puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien.
Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.
Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.
Tavoite:
Ilmastotekoja
Tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Teollisen vallankumouksen myötä ihmiskunta on ryhtynyt vauhdilla vapauttamaan maankuoreen aikojen saatossa varastoitunutta hiiltä ilmakehään polttamalla kivihiiltä, öljyä ja maakaasua.
Metsien hakkaaminen kohottaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu myös metaanista, jota vapautuu ilmakehään märehtijöistä, riisinviljelystä, kaasunporauksesta, suoalueilta sekä liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntämisestä.
Metsien hakkaaminen kohottaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu myös metaanista, jota vapautuu ilmakehään märehtijöistä, riisinviljelystä, kaasunporauksesta, suoalueilta sekä liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntämisestä.
Alatavoite:
Parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin.
Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.
Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.