Jätevesiverkostoissa ja -pumppaamoissa on Suomen alueella suuri määrä korjausvelkaa. Muistelen erästä tapausesimerkkiä, jossa kahden pumpun pumppaamossa vanhojen pumppujen sähkömoottoreiden teho oli luokkaa 17 kW, tai mahdollisesti jopa peräti 30 kW, per kappale. Toisen pumpun rikkouduttua käyttökelvottomaksi se päätettiin vaihtaa. Tällöin samoilla tyyppikilpitiedoilla mitoitetun uuden pumpun moottoriteho oli vain 6,9 kW. Mikäli molemmat pumput olisi vaihdettu uusiin, olisi vaihtotyön tuoma säästö pumppaamon vuotuiseen sähkönkulutukseen ollut helposti sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen luokkaa samalla, kun pumppaamon sähköliittymän pääsulakkeiden kokoa olisi voitu pienentää. Tällöin olisi saatu vielä huomattavasti suurempi vuotuinen taloudellinen säästö.
Koska pumppaamoita on kaupungin alueella kymmeniä, säästöpotentiaali ei liene ihan pieni samalla, kun saneeraukset parantavat vesihuollon toimintavarmuutta.
Vaikka verkostoja ja pumppaamoita saneerataan jatkuvasti, niin ainakin suurimpien linjapumppaamoiden kohdalla voisi olla aiheellista tehdä määrätietoinen suurempi projekti, jossa kartoitettaisiin niiden kunnon ohella uusimisen tuoma energiansäästöpotentiaali. Projektin yhteydessä saneerattaisiin myös kaikki pumppaamot, joiden kohdalla uusimisen takaisinmaksuaika on järjellisen lyhyt.
Koska pumppaamoita on kaupungin alueella kymmeniä, säästöpotentiaali ei liene ihan pieni samalla, kun saneeraukset parantavat vesihuollon toimintavarmuutta.
Vaikka verkostoja ja pumppaamoita saneerataan jatkuvasti, niin ainakin suurimpien linjapumppaamoiden kohdalla voisi olla aiheellista tehdä määrätietoinen suurempi projekti, jossa kartoitettaisiin niiden kunnon ohella uusimisen tuoma energiansäästöpotentiaali. Projektin yhteydessä saneerattaisiin myös kaikki pumppaamot, joiden kohdalla uusimisen takaisinmaksuaika on järjellisen lyhyt.
Tavoite:
Puhdas vesi ja sanitaatio