Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, yhden höyrykattilalaitoksen, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelma mukaisesti kuuden viikon välein. Koekäytöt suoritettiin sopimuksen mukaisesti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Mertaniemen sähkökattilaa modernisoitiin ja otettiin tuotantokäyttöön. Sähkökattila oli tuotannossa kesäkaudella Kaukaan Voiman ollessa pois tuotannossa. Lisäksi lämpöä tuotettiin alhaisen sähkön markkinahinnan aikana myös Kaukaan Voiman ollessa tuotannossa. Maakaasu ja öljykäyttöisiä vara- ja huippukattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.
Hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä toteutettiin vuoden aikana. Ihalaisen lämpökeskuksen pellettimuutos saatiin käyttöönottovaiheeseen. Mustolan erillisalue liitettiin keskustan kaukolämpöverkkoon. Mertaniemen kaukolämpöakkua suunniteltiin ja päälaitteisiin liittyviä tarjouskilpailuja toteutettiin. Mertaniemen kaukolämpöakulle päätettiin hakea investointitukea, investointitukipäätöstä ei saatu vuoden 2023 aikana. Mustolan lämpöakku päätettiin siirtää Selkäharjun erillisalueelle. Hankkeen osalta päästiin käyttöönottovaiheeseen.
Imatran Lämpö Oy:n kanssa tehty yhteistyösopimus Rauhan alueen lämmön ostosta Imatran kaukolämpöverkosta johti Imatran ja Rauhan alueen verkkojen yhdistämiseen. Imatran biolämpökeskuksella tuotetun kaukolämmön toimitus Rauhaan käynnistyi syksyllä ja vähensi maakaasun käyttöä merkittävästi.
Lämpövoiman vuoden 2023 (2022) kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 114 (91) GWh, josta sähkökattilalla tuotettiin 80 GWh, Ihalaisessa pelletillä 6 GWh ja loput varaja huippulämpökeskuksilla 28 (72) GWh. Kaukaan Voiman tuotanto oli 446 (464) GWh. Koko alueella kaukolämmöntuotanto oli 567 (563) GWh. Muu hankinta oli 7 (7) GWh.
Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 16 (24) GWh. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 22 (22) GWh. Imatran Lämpö Oy:ltä hankittiin biokattilalla tuotettua kaukolämpöä Rauhan verkkoon 6 GWh.
Höyryn toimitus Etelä-Karjalan keskussairaalalle Kahilanniemen lämpökeskukselta päättyi sairaalan siirryttyä kulutuspaikkakohtaisiin höyryntuotantoratkaisuihin.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2023 (2022) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,03 (5,26) milj.m3, josta Imatralle toimitettiin 0,74 (0,73) milj.m3. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 2,86 (3,07) milj.m3..
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana, lukuun ottamatta kahta tapausta vuoden aikana. Joutsenon Pulpin ja Nuijamaan alueen talousvesissä todettiin syyskuussa rutiininäytteissä likaantumista osoittavia yksittäisiä indikaattoribakteereita.
Nuijamaan taajaman vedenhankinnan varmistamista ja poikkeustilanteisiin varautumista varten on selvitetty uuden kaivon käyttöönottoa. Tähän liittyen käynnistettiin 2023 kesäkuussa Nuijamaalla uuden kaivon koepumppaus, jonka avulla selvitetään uuden kaivon vedenoton vaikutukset, antoisuus ja veden laatu pidemmällä aikavälillä.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2023 (2022) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 6,00 (5,68) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,53 (5,24) milj.m3.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin. Toikansuolla uusittiin lietteenkuivauslinko, joka otettiin käyttöön marraskuun lopulla. Ennakkohuoltoina toteutettiin toukokuussa jälkiselkeyttimen 1 huolto, jossa vaihdettiin pohjalaahain. Jälkiselkeytin 2:n vastaava huolto valmistui elokuussa.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon osalta saavutettiin lupaehdot vuoden aikana pääosin hyvin. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin kaikilla tarkkailukerroilla. Nuijamaan pienpuhdistamolla saavutettiin lupaehtojen mukaiset vuositason puhdistusvaatimukset ja samoin valtioneuvoston asetuksen vuosittaiset vähimmäisvaatimukset kaikilta osin.
Ylämaan pienpuhdistamolla saavutettiin hyvin lupaehdot kaikilta muilta osin lukuun ottamatta kiintoainetta ensimmäisellä puolivuotiskaudella. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset vuosikeskiarvojen vähimmäisvaatimukset täyttyivät.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti yleiset valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset kaikilla neljällä tarkkailukerralla.
Jätevesiratkaisu
Toukokuussa 2023 Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyt valituslupahakemukset. Lähtökohdat uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamiselle Hyväristönmäkeen varmentuivat sekä tämän vaihemaakuntakaavan että puoli vuotta aiemmin joulukuussa 2022 saadun ympäristöluvan lainvoimaisuuksien myötä.
Lämpövoima käynnisti syksyllä 2023 Hyväristönmäki-hankkeen konsultointi- ja projektinjohtopalveluiden hankinnan julkisella neuvottelumenettelyllä.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,750 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 22,7 | 29,2 | 20,5 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,1 | - 0,1 | 0,3 |
| Liiketulos -% | 4,9 | - 0,4 | 1,7 |
| OPO:n tuotto -% | 6,4 | - 1,5 | 1,0 |
| Omavar.aste -% | 47,4 | 40,5 | 36,1 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 2,6 (6,3) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 46 (44) henkilöä vuoden lopussa.
Henkilöstön keski-ikä oli 50,3 (51,5) vuotta.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä riskienhallintaa toteutetaan Lappeenrannan Energia konsernin ohjeistuksen ja toimintatapojen mukaisesti osana konsernin kokonaisriskien hallintaa. Lämpövoiman suurimmat riskit liittyvät mahdollisiin laiterikkoihin, polttoaineen ja sähkön hinnan muutoksiin sekä henkilöstöriskeihin. Laiterikkojen riskeihin varaudutaan ennakoivalla kunnossapidolla ja omaisuuden hallinnan suunnittelulla. Kaikki laitokset ovat vakuutettu omaisuusvakuutuksilla.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on keskeytysvakuutus. Polttoaineen ja sähkönhinnan vaihteluihin varaudutaan monipuolisella tuotantorakenteella ja konsernin riskipolitiikan mukaisella polttoaineen hankinnalla ja sähkön hankinnan suojauksilla. Henkilöstöriskeihin varaudutaan monipuolisen osaamisen varmistamisella ja valmentavan toimintakulttuurin keinoin.
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 24.42023 valitsemat henkilöt: Arto Nikkanen, Sari Luukkonen ja Arto Taipale.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Nikkanen. Varapuheenjohtajana toimi Jussi Selenius. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jarkko Kovanen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Tutkimus ja kehitys
Hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä selvityksiä tehtiin niin hukkalämpöjen hyödyntämisen kuin lämmön varastoinnin osalta.
Vuoden 2023 aikana selvitettiin millainen prosessiratkaisu soveltuisi teknis-taloudellisesti parhaiten Nuijamaan ja Ylämaan uusittaville jätevedenpuhdistamoille. Vertailuselvityksen perusteella tulevaksi prosessiratkaisuksi valikoitui bioroottorilaitos, jonka pohjalta kummallekin laitokselle laadittiin esisuunnitelmat.
Kesällä 2023 käynnistettiin Etelä-Karjalan vesihuoltotoimijoiden kanssa keskustelut seudullisen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Keskustelujen pohjalta päätettiin laatia yhteinen selvitys, johon osallistuivat Lappeenrannan Energian lisäksi Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Imatran kuntien vesihuollosta vastaavat tahot. Konsulttiraportti valmistui joulukuussa 2023. Raportissa esiteltiin nykytilakuvaukset sekä kolme eri yhteistyömallia vahvuuksineen ja
haasteineen. Lappeenrannan Energian toimesta tapahtuva vesihuollon operointi oli vaihtoehdoista nopeimmin käynnistettävissä ja joustavimmin toteutettavissa.
Turvallisuutta parannettiin lisäämällä laitosalueille kameravalvontaa. Kaikkiaan kameroita asennettiin seitsemälle eri vedenottamolle ja kahdelle pienpuhdistamolle vuoden aikana
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Alkaneella tilikaudella jatketaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamoprojektin edistämistä. Nuijamaan vedenottamon uusi kaivo otetaan käyttöön. Ylämaan jätevedenpuhdistamon suunnitellaan ja ympäristölupa päivitetään, jotta hanke voidaan toteuttaa vuoden 2025 aikana. Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan päivittämiseen liittyvät toimenpiteet aloitetaan alkavalla tilikaudella.
Ihalaisen lämpökeskuksen pellettimuutos pyritään saamaan tuotannolliseen käyttöön. Mertaniemen kaukolämpöakun tarjouskilpailut toteutetaan kevään aikana. Rakennustyöt alkavat kesän aikana, mikäli hankkeen toteutuksesta tehdään lopullinen investointipäätös. Tilikaudella selvitetään erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämmöntuotantoon. Lisäksi selvitetään pidempiaikaisten lämmön varastointiratkaisujen toteutettavuutta ja kannattavuutta.