Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkkoja sekä siirtää niiden kautta energiaa ja vettä asiakkaille.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Vuosi 2023 oli yhtiön kahdeksastoissta tilivuosi.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa 20 % vuonna 2019 perustetusta Enerva Oy:stä, joka on Lappeenrannan Energiaverkkojen, Kymenlaakson Sähköverkkojen, Järvi-Suomen Energian ja Elveran yhdessä omistama käyttö- ja kunnossapitopalveluja tuottava yhtiö.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n osakkeiden määrä oli 201 kpl ja kirjanpidollinen vasta-arvo 10 000 euroa.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Vuosi 2023 käynnistyi energiakriisin takia epävarmoissa tunnelmissa. Sähköpulariski oli edelleen olemassa. Yhtiö oli varautunut sähköpulatilanteeseen jo edellisen vuoden aikana tekemällä tarkennuksia varautumis- ja valmiussuunnitelmaan, harjoittelemalla ja viestimällä aktiivisesti asiakkaille tilanteesta. Alkuvuoden aikana sää oli normaalia leudompi ja sähkön tukkumarkkinahinnat toteutuivat ennustettua edullisempina. Edellä mainitut asiat ja vuoden 2022 aikana alkanut Astetta alemmas -kampanjointi laskivat sähkönkäyttöä vuoden aikana Lappeenrannan Energiaverkkojen alueella kuin valtakunnallisestikin.
Lappeenrannan Energiaverkot osallistui vuonna 2022 järjestettyyn Kaakko 22 valmiusharjoitukseen. Valmiusharjoituksen seurauksena vuonna 2023 toteutettiin konsernin oma harjoitus väestösuojissa toimimisesta.
Sähköverkossa vuonna 2023 tutkittiin joustoja verkon kehittämismenetelmien rinnalla, sekä kasvavan kaapeloinnin mukanaan tuoneen maasulkuvirtojen kasvua. Molemmista aiheista teetettiin diplomityöt.
Säävarmansähköverkon rakentamisen osalta suurimmat työkohteet olivat Ravattila-Jokelan alue Joutsenossa, sekä Karsturannan alueen saneerauksen ensimmäinen vaihe. Säävarmanverkon rakentaminen on siirtynyt haja-asutusalueelle, missä edetään suunnitelman mukaan vuoteen 2036 saakka.
Lisäksi vuonna 2023 aloitettiin Hytti-Raippo 110 kV:n johdon saneeraaminen. Saneerattava johto on kaikkiaan n 7,5 km pitkä Hankkeessa uusitaan johto kokonaisuudessaan vanhalle johtokadulle. Uuden johdon käyttöönoton on tarkoitus tapahtua loppuvuonna 2024.
Vikojen hallinnan osalta kesällä 2023 otettiin käyttöön FLIR-järjestelmä. Tämän avulla rajataan keskijänniteverkossa tapahtuvat viat automaattisesti kauko-ohjattavien erotinasemien avulla, jolloin vian vaikutusalueen asiakkaat kokevat keskimääräisesti lyhyemmän keskeytyksen.
Keskeytysten osalta vuosi 2023 oli kohtuullinen. Merkittävimmät tapahtumat olivat syyskuussa Varpu ja lokakuussa Pirjo ja Otso myrskyt, jotka nostivat keskeytystunnuslukuja
Keskimääräiset keskeytysajat asiakasta kohden (h/asiakas)
|
2018 |
2019 |
2020 |
2021 |
2022 |
2023 |
| 1,04 | 1,81 | 1,73 | 1,38 | 1,23 | 1,63 |
Vesiverkoissa aluemittausjärjestelmän rakentamista viimeisteltiin pienillä putkistomuutoksilla 2023 aikana ja järjestelmä otettiin käyttöön. Aluemittausjärjestelmää laajennetaan seuraavaksi Joutsenon alueen vesihuoltoverkostoihin.
Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot oli tarkoitus aloittaa vuoden -22 aikana, mutta mittareiden saatavuusongelmien takia asennukset päästiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Vuoden 2023 aikana vaihdettiin noin 4 000 vesimittaria etäluettaviksi. Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella.
Uuden sukupolven sähkömittareihin siirtymisen kilpailutuskokonaisuus valmistui ja vuoden 2023 maaliskuussa allekirjoitettiin sopimus vuonna 2025 aloitettavasta mittareiden massavaihdosta Landis+Gyr Oy:n kanssa.
Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 400 metriä ja jätevesiverkostoa rakennettiin 270 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 1,92 km ja jätevesiverkostoa 1,1 km. Kolmen jäteveden pumppaamon sähkökeskukset uusittiin ja viiteen pumppaamoon vaihdettiin pumput. Merkittävimpinä kohteina Punnanlahden aluesaneerauksen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen sekä Koulukadun verkostosaneerauksen aloitus.
Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 593 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 530 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl.
Vuonna 2021 alkanut Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraus eteni vuoden aikana. Vastaanottotarkastus pidettiin 20.12.2023. Viimeistelytyöt suoritetaan vuoden 2024 aikana. Jätevedenpuhdistamo on Imatran kaupungin kokonaan omistama ja Lappeenrannan Energiaverkkojen kapasiteettivaraus laitoksesta on 19,1 prosenttia.
Kaukolämpöverkkoihin investointiin reilut 4 M€. Suurin osa hankkeista toteutettiin vesihuollon sekä Lappeenrannan kaupungin työyhteenliittymän (TYL) kanssa yhteistyössä. Isoimmat kohteet sijaitsivat Koulukadulla ja Sammonlahdessa. Mustolan alueen verkosto saatiin alkuvuodesta liitettyä kantaverkkoon pitkän siirtolinjan valmistuttua. Tällä saatiin pois käytöstä alueen maakaasulla toimiva lämpökeskus. Rauhan erillisen kaukolämpöverkon liittäminen Imatran kantaverkkoon aloitettiin alkuvuodesta ja loppuvuodesta 2023 alueen maakaasukäyttöisen lämpökeskuksen käyttö väheni ja sitä käytettiin lisänä kovilla pakkasilla.
Vuoden aikana korjattiin 35 vuotoa verkostossa. Vuodoista ja muista töistä johtuvia alueellisia käyttökeskeytyksiä oli 102. Näistä aiheutui asiakkaille keskimäärin 1,86
tunnin lämmöntoimituksen keskeytys vuoden aikana. Kaikista keskeytyksistä asiakkaille tiedotettiin etukäteen muun muassa tekstiviesteillä.
Sähköverkossa asiakkaille siirretyn energian määrä oli 677 GWh (722 GWh) ja kaukolämpöverkossa 524 GWh (521 GWh). Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 4
milj.m³, mikä oli noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 108 (144), kaukolämpöasiakkaita 17 (69) ja vesihuollon asiakkaita 20 (62). Liittymiä toimitettiin selkeästi normaalivuotta vähemmän johtuen korkojen nousun aiheuttamasta yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta ja rakennustoiminnan hiipumisesta.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön liikevaihto oli 50,3 (55,0) milj. euroa ja liikevoitto oli 10,0 (16,3) milj. euroa. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,6 (9,8) milj. euroa.
| Myynnin kehitys 2021 – 2023 (milj. € ) | ero % | |||
|---|---|---|---|---|
| 2021 | 2022 | 2023 | 22/23 | |
| Sähkön siirto | 28,5 | 23,4 | 21,2 | -9,4 |
| Lämmön siirto | 10,9 | 10,4 | 10,5 | +0,9 |
| Kaasun siirto | 3,2 | 1,5 | 0 | |
| Vesi ja jätevesi | 18,1 | 18,7 | 179 | -4,2 |
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut |
2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto milj. € | 61,6 | 55,0 | 50,3 |
| Liikevoitto milj. € | 19,0 | 16,3 | 10,0 |
| Liikevoitto/tappio % | 30,9 | 29,6 | 20,0 |
| OPO:n tuotto % | 17,3 | 12,1 | 4,4 |
| Omavar.aste % | 27,9 | 30,1 | 30,1 |
Investoinnit
Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2023 olivat yhteensä 15,6 milj. euroa (17,5 milj. euroa). Investoinneista kohdistui 8,6 milj. euroa sähköverkkoon, 4,2 milj. euroa lämpöverkkoon ja 2,7 milj. euroa vesiverkkoihin.
Rahoitus
Korolliset velat 31.12.2022 olivat 117,1 (109,7) milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 1,0 milj. euroa. Konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa 12,9 (12,0) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 21 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä oli 44,9.
Hallinto
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n hallituksen jäseninä toimivat 31.3.2023 asti seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Jussi Selenius, Riitta Moisio ja Hanna Hyyrynen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Selenius ja varapuheenjohtajana Riitta Moisio.
Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Arto Taipale 31.3.2023 asti ja 1.4.2023 alkaen yhtiön toimitusjohtajana aloittanut Jussi Selenius.
Kevään yhtiökokous valitsi 14.4.2023 uusiksi hallituksen jäseniksi Hanna Hyyrysen, Riitta Moision ja Sami Pesosen. Hallituksen puheenjohtajana aloitti Hanna Hyyrynen ja varapuheenjohtajana Riitta Moisio.
Yhtiön tilintarkastajana toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Tiina Lind.
Riskienhallinta
Yhtiössä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin ja vakuuttamissuunnitelmaan sekä toimintajärjestelmään.
Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.
Ympäristö
Yhtiön ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Energiaverkot on mukana Energiateollisuuden energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelmassa. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämiä toimia toteutettiin vuoden 2023 aikana.
Vuonna 2023 vaurioitui kolme jakelumuuntaja aiheuttaen maastoon pienen öljypäästön. Maastoon valunut öljy koottiin ja pilaantuneet maamassat vaihdettiin voimassa olevan ohjeen mukaisesti, jolloin maaston tila saatiin palautettua entiselleen. Ennen ennallistamista maastosta otettiin öljynäytteet, joilla varmistetaan, että raivaustyöt ovat olleet tehokkaita, eikä maastoon jää muuntajaöljyn jäämiä.
Lappeenrannan Energiaverkkojen jätevesiverkostossa ei sattunut yhtään ylivuotoa vuoden 2022 aikana
Tutkimus ja tuotekehitys
Verkostojen älykkyyden lisääminen on ollut teemana kaikkien verkostojen osalta.
Yhtiö on mukana ST-poolin toiminnassa, jonka kautta kanavoidaan keskitetysti rahoitusta yhteisesti hyväksyttyihin energia-alan kehityshankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkkojen rahoitusosuus on 3 000 € vuodessa.
Yhtiö osallistui XAMK Dronet ja data-analytiikka sähköverkkojen vianpaikannuksessa ja kunnossapidossa - 2-vuotiseen EU-hankkeeseen rahoitusosuudella 2 500 € vuodessa.
Yhtiö kehitti konseptin, jonka sovellukseen haettiin onnistuneesti Lappeenrannan kaupungille sekä Lappeenrannan Energialle yhteensä 600 000 € rahoitus EU:n Net Pilot Cities -ohjelmasta
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Lappeenrannan Energiaverkkojen investoinnit rajoitettiin vuonna 2023 poikkeuksellisesti 70 %:iin normaalista tasosta. Vuoden 2024 osalta on palattu takaisin normaalille tasolle. Sähköverkon investoinnit ovat noin 9,5 M€, vesiverkoilla 5,5 M€ (sisältäen veden etäluettavien mittareiden investoinnit) ja kaukolämpöverkoilla 2,0 M€. Suurin osa veden ja kaukolämmön investoinneista tehdään yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Sähköverkkoliiketoiminnassa alkoi kuudes valvontajakso. Valvontamenetelmien muutokset ja Fingridin päätös jättää perimättä myös vuoden 2024 osalta kuuden kuukauden kantaverkkomaksuja pitänevät verkkopalvelumaksut vuoden 2023 tasolla.
Toimitusvarmuuden osalta tavoitteena on pitää kaukolämmön ja sähkön hyvä toimitusvarmuustaso ja puhtaan veden osalta vuotovesien määrä alle 10 %:ssa.
Lappeenrannan Energiaverkot osallistuu Etelä-Karjalan paikallispuolustusharjoitukseen, joka järjestetään maaliskuussa 2024 Lappeenrannassa. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Puolustusvoimien paikallisjoukkojen ja Etelä-Karjalan viranomaisten välistä yhteistoimintaa.
Tulevaisuuden näkymät
Energiavirasto päivitti sähköverkkotoiminannan valvontamallinsa kuudennelle (2024–2027) ja seitsemännelle (2028-2031) valvontajaksolle. Kuudes valvontajakso alkoi vuoden 2024 alusta. Keskeisin muutos valvontamenetelmissä on investointien jäädyttäminen investointivuoden arvoonsa. Suurin osa Suomen sähkön jakeluverkkoyhtiöistä on valittanut markkinaoikeuteen uusista valvontamenetelmistä. Ratkaisun saaminen asiassa voi viedä aikaa useita kuukausia. Yhtiö pyrkii aktiivisesti arvioimaan uusien menetelmien vaikutuksia Lappeenrannan Energiaverkoille mahdollisimman tarkasti.
Vesiverkkojen saneeraustarveselvityksen päivitys valmistui syyskuussa 2022 ja jätevedenpumppaamoiden 2023. Näiden perusteella entistä enemmän verkostoa tulee vuosittain saneeraustarpeen piiriin, joten tulevina vuosina normaali 4,5 M€:n vesiverkkojen investointitasoa tulee korottaa. Tämä siitäkin huolimatta, että puhtaan veden vuotovesiprosentti oli jälleen 10 % tasolla eikä yhtään jäteveden verkoston ylivuotoa tapahtunut vuoden 2023 aikana.
Kaukolämpöverkon osalta nykyinen hinta- ja investointitaso näyttäisivät olevan riittävät, jotta verkostojen kunto voidaan ylläpitää riittävän hyvänä.
Vesihuollon toimintakertomus 2023
Lappeenrannan Vesi Oy fuusioitiin Lappeenrannan Energia- konserniin 1.3.2011. Lappeenrannan Energia- konsernissa vesihuollon toiminnot jaettiin konsernin yhtiöille muun toiminnan mukaisesti. Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa vesihuollon verkostoista ja asiakasrajapinnasta. Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa puhtaan veden ja huolehtii jäteveden käsittelystä. Asiakaspalvelu, tekninen asiakaspalvelu sekä talous- ja henkilöstöhallinto ostetaan palveluna konsernin emoyhtiö Lappeenrannan Energia Oy:ltä.
Vuonna 2023 Lappeenrannan Energiaverkkojen vesihuolto teki yhdeksännen peräkkäisen positiivisen tuloksen.
Vesihuollon hintataso 1.1.2023
Perusmaksu verollinen € / vuosi (sis. alv 24 %)
Mittarin koko Vesi Jätevesi
≤ 20 mm 52,00 55,00
≤ 25 mm 171,12 183,52
≤ 32 mm 171,12 183,52
≤ 40 mm 586,52 629,92
≤ 50 mm 787,40 843,20
≤ 80 mm 1574,80 1692,60
≤ 90 mm 1860,00 1996,40
≤ 100 mm 2430,40 2616,40
Veden käyttömaksut (sis. alv 24 %)
Vesimaksu 2,11 € / m³
Jätevesimaksu 3,09 € / m³
Vesihuollon keskeiset tunnusluvut vuosina 2019 - 2023
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
| Liikevaihto M€ | 17,4 | 17,1 | 18,5 | 18,8 | 17,9 |
| Liikevoitto M€ | 4,4 | 3,6 | 4,7 | 4,6 | 2,4 |
| Oman pääoman tuotto % | 24,0 | 15,7 | 20,4 | 17,0 | 3,6 |
| Omavaraisuusaste % | 17,2 | 18,4 | 21,5 | 24,9 | 30,3 |
Veden myynti ja asiakkaat
Vuonna 2023 puhdasta vettä toimitettiin asiakkaille 3,79 milj. m³, joka on noin 5 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Uusia asiakkaita liitettiin vesihuollon piiriin 20, jonka jälkeen asiakkaita oli vuoden 2023 lopussa 13 407 kpl.
Vesijohtovuotoja korjattiin runkojohdoissa 20 kpl ja tonttijohtovuotoja korjattiin 6 kpl. Vuotoryhmä löysi näistä vuodoista 5 kpl.
Jätevesiverkoton ylivuotoja ei sattunut vuonna 2023 yhtään kappaletta.
Verkostohäviöiden määrä 10,63 %, joka on vajaa puoli prosenttia edellisvuotta heikompi.
Jätevettä laskutettiin 3,76 miljoonaa kuutiota.
Vesihuoltoverkostot
Vesiverkoissa aluemittausjärjestelmän rakentamista viimeisteltiin pienillä putkistomuutoksilla vuoden 2023 aikana ja järjestelmä otettiin käyttöön. Aluemittausjärjestelmää laajennetaan seuraavaksi Joutsenon alueen vesihuoltoverkostoihin.
Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot oli tarkoitus aloittaa vuoden -22 aikana, mutta mittareiden saatavuusongelmien takia asennukset päästiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Vuoden 2023 aikana vaihdettiin noin 4 000 vesimittaria etäluettaviksi. Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella. Uuden sukupolven sähkömittareihin siirtymisen kilpailutuskokonaisuus valmistui ja vuoden 2023 maaliskuussa allekirjoitettiin sopimus vuonna 2025 aloitettavasta mittareiden massavaihdosta Landis+Gyr Oy:n
kanssa.
Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 400 metriä ja jätevesiverkostoa rakennettiin 270 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 1,92 km ja jätevesiverkostoa 1,1 km. Kolmen jäteveden pumppaamon sähkökeskukset uusittiin ja viiteen pumppaamoon vaihdettiin pumput. Merkittävimpinä kohteina Punnanlahden aluesaneerauksen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen sekä Koulukadun verkostosaneerauksen aloitus.
Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 593 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 530 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl.
Vuonna 2021 alkanut Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraus eteni vuoden aikana. Vastaanottotarkastus pidettiin 20.12.2023. Viimeistelytyöt suoritetaan vuoden 2024 aikana. Jätevedenpuhdistamo on Imatran kaupungin kokonaan omistama ja Lappeenrannan Energiaverkkojen kapasiteettivaraus laitoksesta on 19,1 prosenttia.
Vesihuoltoverkostojen investoinnit vuosina 2019 – 2023
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
| 5,8 M€ | 5,3 M€ | 3,3 M€ | 4,6 M€ | 2,7 M€ |
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2023 (2022) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,03 (5,26) milj.m3, josta Imatralle toimitettiin 0,74 (0,73) milj.m3 Myllypuron vedenottamolta. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 2,86 (3,07) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana, lukuun ottamatta kahta tapausta. Joutsenon Pulpin ja Nuijamaan alueen talousvesissä todettiin syyskuussa rutiininäytteissä likaantumista osoittavia yksittäisiä indikaattoribakteereita.
Varotoimenpiteenä kummassakin tapauksessa annettiin veden käyttäjille talousveden keittokehotus, jonka kesto Pulpin alueella oli kolme ja Nuijamaalla kahdeksan
vuorokautta. Tilanteet saatiin hoidettua vedenjakelualueilla tehdyin huuhtelutoimenpitein. Vuoden aikana asennettiin Ylämaan, Nuijamaan ja Vainikkalan vedenottamoilta lähtevälle vedelle UV-desinfiointilaitteet. Ultraviolettivaloon perustuvassa desinfiointimenettelyssä ei tarvita kemikaaleja. Näiden laiteasennusten jälkeen kaikilla Lämpövoiman vedentuotantolaitoksilla on käytössä UV-desinfiointi verkostoon johdettavassa vedessä.
Nuijamaan taajaman vedenhankinnan varmistamista ja poikkeustilanteisiin varautumista varten on tehty vuonna 2020 pohjavesitutkimus, jolla haettiin uutta vedenottopaikkaa alueelta. Alueelta löydettiin yksi mahdollinen kaivonpaikka. Tämän perusteella käynnistettiin 2023 kesäkuussa Nuijamaalla uuden kaivon koepumppaus, jonka avulla selvitetään uuden kaivon vedenoton vaikutukset, antoisuus ja veden laatu pidemmällä aikavälillä. Koepumppauksia jatkettiin
kesäkuusta joulukuuhun saakka, ja loppuseuranta jatkuu vuoden 2024 puolelle.
Koepumppausraportti ja vesitalouslupahakemus valmistuvat alkuvuonna 2024. Kesän 2023 aikana Huhtiniemen laitokselle valmistui teräsrakenteinen katos, jolloin saatiin sääsuojaan alueella säilytettävät isot vedenjakelusäiliöt.
Heinäkuun lopulla Rauhan alueella paloi autiotalo, jonka läheisyydessä sijaitseva vedenottamo otettiin varotoimenpiteenä välittömästi pois käytöstä. Vedenottamoa ylläpidettiin maastoon johdettavin suojapumppauksin aina marraskuun loppuun asti. Vedentuotannon riittävyys varmistettiin toisella jakeluverkostoon liittyvällä vedenottamolla sekä osittaisella varavedenottamon käytöllä.
Haukilahden vedenottamon lupamääräysten tarkistamispäätös saatiin AVI:lta 12.4.2023. Lupamääräysten mukaisesti seuraavan tarkistamisen ajankohta on viimeistään seitsemän vuoden kuluttua.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2023 (2022) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 6,00 (5,68) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,53 (5,24) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 22 201 (20 596) m3 ja Oravaharjulla 4 514 (5 247) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 9 125 (9 404) tonnia ja Oravaharjulla 855 (884) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin, ainoastaan ensimmäisen tarkkailuvuosineljänneksen fosforipitoisuus 0,52 mg/l ylitti hieman raja-arvon 0,50 mg/l. Yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin myös vuoden aikana kaikilta osin.
Ensimmäisen neljänneksen tulokseen vaikuttivat osaltaan laitokselle toimitetun saostuskemikaalin sakkaisuuden aiheuttamat häiriöt annostelussa, sekä ajoittaiset laitokselle tulleet väkevät jätevedet alueelliselta jätehuoltokeskukselta. Tilanteisiin saatiin parannusta, kun saostuskemikaalin toimittaja vaihdettiin kilpailutuksen tuloksena helmikuussa, ja jätekeskuksen ilmoituksen mukaan mädättämön rejektivesiä ei enää heinäkuun jälkeen johdettu Toikansuon jätevedenpuhdistamolle.
Toikansuolla uusittiin lietteenkuivauslinko, joka otettiin käyttöön marraskuun lopulla.
Ennakkohuoltoina toteutettiin toukokuussa jälkiselkeyttimen 1 huolto, jossa vaihdettiin pohjalaahain. Jälkiselkeytin 2:n vastaava huolto valmistui elokuussa.
Poikkeavana tilanteena oli 2.7 hyvin harvinainen koko laitoksen sähkökatko, jonka kesto oli noin 30 minuuttia. Verkoston padottamisvaikutuksen johdosta laitoksen ohituksen määräksi jäi noin 80 m3.
Toikansuon puhdistamon vuoden 2023 vesistöpäästöt (kg/d) ovat kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin sekä kiintoaineen osalta kymmenen vuoden tarkastelujakson alhaisimmat. Vuoden aikaiset puhdistustehot olivat hyvällä tasolla, parametristä riippuen välillä 96-99 %.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon osalta saavutettiin lupaehdot vuoden aikana pääosin hyvin. Biologisen hapenkulutuksen arvo toisella vuosineljänneksellä 12 mg/l ja viimeisellä vuosineljänneksellä 11 mg/l ylitti hieman vähimmäisvaatimuksen 10 mg/l. Lisäksi toisen neljänneksen kiintoainetaso 18 mg/l ylitti raja-arvon 15 mg/l. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin kaikilla tarkkailukerroilla. Puhdistamon
viirasuodattimen toiminnassa oli ajoittain häiriöitä lietepumpun tukkeutumien vuoksi, mikä aiheutti haasteellista vaihtelua prosessin orgaaniseen tulokuormaan ja puhdistustulokseen. Toikansuon tavoin otettiin toisen toimittajan ferrisulfaatti käyttöön maaliskuussa.
Marraskuussa huoltotoimenpiteenä Oravaharjun 1-linjan ilmastusallas ja jälkiselkeytys olivat pesussa, ja jälkiselkeytykseen vaihdettiin pohjalaahat.
Nuijamaan pienpuhdistamolla saavutettiin lupaehtojen mukaiset vuositason puhdistusvaatimukset ja samoin valtioneuvoston asetuksen vuosittaiset vähimmäisvaatimukset kaikilta osin.
Ylämaan pienpuhdistamolla saavutettiin lupaehdot kaikilta muilta osin lukuun ottamatta kiintoainepitoisuutta. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella huhtikuussa ison tulovirtaaman vaikutus heikensi lähtevän kiintoaineen arvoon 18 mg/l (raja 15 mg/l) ja puhdistusreduktio jäi 85 %:iin (luparaja 90 %). Samoin toisella vuosineljänneksellä kiintoainereduktio jäi hieman vajaaksi, ollen 89 %. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset vuosikeskiarvojen vähimmäisvaatimukset täyttyivät.
Vuoden 2023 aikana selvitettiin millainen prosessiratkaisu soveltuisi teknis-taloudellisesti parhaiten Nuijamaan ja Ylämaan uusittaville jätevedenpuhdistamoille. Vertailuselvityksen perusteella tulevaksi prosessiratkaisuksi valikoitui bioroottorilaitos, jonka pohjalta kummallekin laitokselle laadittiin esisuunnitelmat. Ylämaan laitoksen ympäristöluvan tarkistushakemus toimitetaan aluehallintovirastolle ja toteutussuunnittelu käynnistetään alkuvuodesta 2024.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset jäännöspitoisuuksien osalta kaikilla neljällä tarkkailukerralla.
Jätevesiratkaisu
Toukokuussa 2023 Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyt valituslupahakemukset. Lähtökohdat uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamiselle Hyväristönmäkeen varmentuivat sekä tämän vaihemaakuntakaavan että puoli vuotta aiemmin joulukuussa 2022 saadun ympäristöluvan lainvoimaisuuksien myötä.
Lämpövoima käynnisti syksyllä 2023 Hyväristönmäki-hankkeen konsultointi- ja projektinjohtopalveluiden hankinnan julkisella neuvottelumenettelyllä. Hankintapäätös tullaan tekemään tammikuussa 2024.
Muuta
Kesällä 2023 käynnistettiin Etelä-Karjalan vesihuoltotoimijoiden kanssa keskustelut seudullisen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Keskustelujen pohjalta päätettiin laatia yhteinen selvitys, johon osallistuivat Lappeenrannan Energian lisäksi Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Imatran kuntien vesihuollosta vastaavat tahot. Konsulttiraportti valmistui joulukuussa 2023. Raportissa esiteltiin nykytilakuvaukset sekä kolme eri yhteistyömallia vahvuuksineen ja haasteineen.
Lappeenrannan Energian toimesta tapahtuva vesihuollon operointi oli vaihtoehdoista nopeimmin käynnistettävissä ja joustavimmin toteutettavissa. Tavoitteena on käynnistää operointimalli vedentuotannon osalta Lemin kanssa vuoden 2024 aikana.
Lappeenrannan vesihuollon toimintaa juhlistettiin elokuun lopulla järjestämällä Maailman parhaan veden valoshow Lappeenrannan satamassa kaikille kaupungin asukkaille. Puhtaan veden toimitus alkoi lähes 96 vuotta sitten ensimmäisille asiakkaille. Oheistapahtumana järjestettiin mahdollisuus vierailuun Lappeenrannan keskustan vesitorniin ja tutustuminen Puhtaan veden historianäyttelyymme Rakuunamäen Pumppuhuoneella.
Turvallisuutta parannettiin lisäämällä laitosalueille kameravalvontaa. Kaikkiaan kameroita asennettiin seitsemälle eri vedenottamolle ja kahdelle pienpuhdistamolle vuoden aikana.
Vuoden aikana parannettiin vesihuollon valmiuksia kyberturvallisuuden osalta ja harjoiteltiin varavesisäiliön liittämistä Etelä-Karjalan keskussairaalan kiinteistöön.